|
|
MAAPERÄBIOTEKNIIKKA
MAAPERÄBIOTEKNIIKKA TARKOITTAA ELÄVIEN KASVIEN JA NIIHIN KUULUVIEN BIOLOGISTEN PROSESSIEN HYÖDYNTÄMISTÄ KUN HALUTAAN RATKAISUA TEKNISEEN JA MAISEMAESTEETTISEEN TEHTÄVÄÄN URBAANIYMPÄRISTÖSSÄ.
MENETELMÄ ON USEIN HYVIN TALOUDELLINEN, YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN, KAUNIS JA MAISEMAKUVAA "PEHMENTÄVÄ". TÄMÄN LISÄKSI SE VAHVISTUU IÄN MYÖTÄ, -SEN MUKAAN KUN KASVIT KASVAVAT. MAAPERÄ-BIOTEKNIIKKAA VOIDAAN TIETENKIN MYÖS KÄYTTÄÄ YHDESSÄ TAVANOMAISTEN TEKNISTEN RATKAISUJEN KANSSA.
Maaperä-biotekniikkaan kuuluvat ongelmaratkaisut tarjoavat mm:
-suojan eroosiota vastaan
-maaperän stabilisoimisen (vakauttamisen)
-maisemaa pehmentävän kasvillisuuden säilyttämisen
-esteettisyyden säilyttämisen tai kokonaan uudelleen luomisen
-restauroinnin
-biologisen monimuotoisuuden
Tuotetyypin valinta muodostuu seuraavista seikoista:
-maaperä
-rinteen kaltevuus
-pohjaveden esiintyminen
-rinteen ilmansuunta
-tuulen suunta
-kasvivalinta
-istutusajankohta
GEOTEKSTIILI ESTÄÄ EROOSIOTA JA EDISTÄÄ KASVIEN KASVUUNLÄHDÖN.
IGEOTEKSTIILI ESTÄÄ EROOSIOTA JA EDISTÄÄ KASVIEN KASVUUNLÄHTÖÄ.
Maatuvien luonnonkuiduista tehtyjen mattojen ja erinäisten kasvualustojen käyttäminen eroosion estämiseksi ei ole uusi idea. Verrattain uusi on mahdollisuus käyttää näitä laajassa mittakaavassa teollisesti tuotettuina. Nerokas asia on usein yksinkertainen eli mattojen kutominen luonnonkuiduista.
Tarkoitukseensa sovitettuina tekstiilit asennetaan eroosioherkille alueille.
Tällaisia alueita ovat esim. teiden rampit ja erilaiset luiskat, puistot, liikuntapaikat ja golfkentät.Erinomaisia ne ovat rantoja rakennettaessa rauhallisemmilla vesistöalueilla. Ne toimivat myös tilapäisinä, maatuvina vahvistuksina nurmikko- ja tilapäisteiden alueilla.
Matot, joita saa erikokoisina (materiaalipaksuus, silmäkoko, pituus ja leveys) sitovat maata ja ylläpitävät kosteuden jopa 5-kertaisesti omaan painoonsa nähden. Kun uusi kasvillisuus on juurtunut ja itse pystyy pitämään maa-aineksen paikoillaan, ovat matot tehneet tehtävänsä.
Ne ovat biologisesti maatuvia ja yksinkertaisesti hajottuvat maaksi. Intialaisesta kookoksesta tulee multaa Pohjolassa.
Materiaali on siis ympäristöystävällinen ja uusiutuva ja niiden valmistukseen tarvittava energia on vähäinen verrattuna synteettisiin materiaaleihin. Luonnonkuitujen hyväksikäytöllä on kehitysmaissa mittava työllistävä vaikutus, koska valtaosa viljelemisestä ja valmistuksesta tehdään perhevoimin maaseudulla. Näin voisi vallata takaisin markkinaosuuksia synteettisiltä materiaaleilta, jotka ovat myös usein enemmän luontoa saastuttavia.
Alkuvaiheessa eroosioverkko toimii yhdessä sen läpi istutettujen pistokkaiden kanssa mekaanisena eroosiosuojana. Pistokkaiden juurtuminen ja kasvuunlähtö aikaansaavat kestävän maaperän vakauttamisen ja elävän eroosiosuojan, joka kasvien kasvaessa vahvistuu ajan kuluessa.
Tuotetyypin valinta pohjautuu seuraaviin seikkoihin:
- maaperä
- rinteen kaltevuus
- pohjaveden esiintyminen
- rinteen ilmansuunta
- tuulen suunta
- kasvivalinta
- istutusajankohta
RAJOITUKSET MEILLÄ POHJOLASSA
IIlmasto tietenkin luo omat rajoituksensa. Helsingin seudulla vedenpinnan vaihtelu yhden vuoden aikana on tavallisesti1.5m ja jään muodostus hyvin erilainen. Nämä seikat ovat ratkaisevan tärkeitä rantarakentamista suunniteltaessa. Rakennettaessa on maton vesipuolen alareuna aina oltava vedenpinnan alapuolella, jotta vesi ei pääse mattoja nostamaan altapäin. On otettava huomioon, että ääriolosuhteissa voi vedenpinnan minimi olla jopa vajaan metrin normaalin alapuolella.
Jään muodostuminen ja liikkuminen ovat tärkeitä tietää ja ne asettavat omat rajoituksensa.
Hankalissa paikoissa, esim. virtapaikoissa on mattoja vahvistettava kivitäytteisillä verkkosukilla, "makkaroilla", kts. kuva. Sama asia pätee aallokkopaikoissa.
KASVIEN ALKUPERÄT eli PROVENIENSSIT
valitettavasti ei aina ole mahdollista, varsinkaan kun suurista määräaloista on kysymys. Kenties paju voisi olla poikkeus. Kun pienistä aloista on kysymys, voi paikallisesti käydä kaivamassa kasveja sopivasta paikasta ja mikäli istutus kuitumaton läpi on käytännössä mahdollista.
Paikallista provenienssia käytettäessä vältytään mahdollisista yllätysvaurioista, esim. että erilaiset tuholaiset (ötökästä hirveen) niitä söisivät.
Routa ja pakkanen ovat tärkeimpiä varteenotettavia tekijöitä.
Toisaalta on ulkomaista, eteläistä alkuperää olevia kasveja käytetty vuosisatoja meillä muissa yhteyksissä ja ne ovat pärjänneet kokemusperäisestikin hyvin. Henkilökohtaisen kyselyn perusteella näyttää olevan asiantuntijapiireissä erimielisyyttä alkuperän tärkeydestä perennojen kohdalla.
PÄÄMÄÄRÄ
Päämääränä on siis luoda maaperäbiotekniikkaa hyödyntämällä rinteissä ja vesistöalueilla uusvanha, elinkelpoinen ja vireä luonnollinen kasvusto, joka stabiloi (sitoo) maaperän.
Vakiintunut kasvusto pioneerikasveineen ei yleensä tarvitse hoitoa, vaan kehittyy vähittäin.
Muut lähistöllä kasvavat luonnonkasvit lisääntyvät ja juurtuvat ja edesauttavat stabilisoimisessa. Lajirikas ja pitkälle tulevaisuuteen toimiva biotooppi on silloin saavutettu.
Tämä rikastuttaa maisemaa ja lisää biologista moninaisuutta.
- Billdal, Ruotsi.
Laituri, jonka yläpuolella jyrkkä rinne, jossa maa-aineksen luisumisvaara on ilmeinen.
Rinteen alapuoli vahvistettu täytetyillä, esi-istutetuilla "makkaroilla", jotka ovat yhteenliitettyinä toisiinsa terästangoilla sekä pysty- että vaakatasossa.
- .Helsingin kaupunki, Herttoniemi, Herttoniemen salmi / Tiiliruukinranta.
Veneilyn takia eroosiolle altis kävelyreitin rantarinne. Nopeusrajoitus 5 solmua, jota herkästi ylitetään. Aikaisemmin on pohjana ollut kivimateriaali, johon on istutettu kasvillisuutta. Kasvuun lähtö ei ole onnistunut..
Rantarinne on tasoitettu ja mullattu. Geotekstiili on asennettu ja siihen istutettu rantakasvillisuutta. Joitakin asennusvirheitä sattui, joten nyt 5 vuoden kuluttua asentamisesta esiintyy murtumia, joita pitää korjata.
- Skellefteånjoki, Skellefteå, Ruotsi.
Korkea rantatöyry, jonka alapuolella on ulkoilutie. Rinteen maa-aines on valumaherkkää ja se on vahvistettu kahdella (2) erityyppisellä kudotulla kookosmatolla harjanteesta alatasanteeseen saakka.
Alue on kylvetty niittyruohoilla vahvan juuriston aikaansaamiseksi ja huoltotarpeen minimoimiseksi.
- Sandstrand, Ängelholm, Ruotsi.
Entisöity, eroosion turmelema hiekkaranta.
Uudet hiekkadyynit on vahvistettu kookosmatolla, johon on istutettu rantavehnää.
|
|
